keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Mitä tapahtuu jos et ruoki koiraasi?

Alempana on kevyesti ällöttävää kuvamateriaalia.

Oli mielenkiintoinen ilta tässä muutama päivä sitten. Naapurissa seinän takana asuu Roxy ja Deano, hilpee pariskunta, mutta ne riitelee enemmän ko kukaan. Ne kyllä sopii aina juttunsa, ei siinä mitään. No, istuin yks päivä kämpillä Coralin ja Sarahin kanssa (Coral siis majailee täällä jonkun aikaa ja Sarah on Coralin tyttöystävä). Katottiin netistä jotain ja kuunneltiin et Roxy ja Deano riitelee taas. Oli hetken aikaa ihan hiljasta ja sitte kuulu jumalaton huuto ja muutaman sekunnin päästä Deano juoksee tossa tiellä ja huutaa ko syötävä. Hetken päästä tuli ambulanssi ja poliisi. Ei viittitty tunkee nokkaamme asioihin siinä vaiheessa, aateltiin että kyllä me kuitenkin kuullaan mitä on tapahtunu.

Kaspa oli ollu menossa keikalle, mutta oli unohtanu mikserin kotiin ja tuli hakemaan sitä. Sano vaan että hän ei kerkee selittään, mutta Deanolta on korva irti. Oltiin että mitä helkkaria. Ambulanssi lähti ja me aateltiin et halutaan tietää tapahtumat ni juostiin tien yli naapurin Jenin tykö. Jen selitti että Roxy ja Deano oli riidelly, kuten me jo tiedettiinki. Roxy oli sitte menny makaamaan sängylle ja Deano oli tullu pyytämään anteeks ja halaamaan. Niitten koira, Rex, joka ei muutenkaan miehistä tykkää, oli luullu et Deano on hyökkäämässä Roxyn kimppuun ja päätti puolustaa tätä. Oli hypänny sängylle ja napannu kiinni mistä vaan sai ja se oli ollu Deanon korva. Koira on sekarotunen, staffia siinä ainakin on, muusta ei tiedä, joten siltä löytyy vahvat leuat. Se oli ollu yks purasu ja korvasta oli liki puolet poissa. Ilmeisesti koira oli syöny korvan koska sitä ei enää löytyny mistään. RSPCA tuli hakemaan poliisin turvin koiran seuraavana päivänä, tais olla sen koiran loppu.

Paras oli kuitenkin se ko kaikki naapurit luuli että se oli Roxy joka sen korvan oli syöny :D

Ei onneks näytä livenä noin pahalta. Deanolle rakennetaan uus korva vanhan tilalle jossain vaiheessa.

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Sitä ja tätä

Kaikesta huolimatta me ollaan Daven kanssa edelleen työkavereita, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Kesän alussa meillä oli töissä joku illanviettotsydeemi paikallisille. Oli grillausta, DJ, pomon kaverin bändi soittamassa, arpajaiset ja oli myös hyväntekeväisyyshuutokauppa. Siihen osallistuttiin myös minä ja Dave. Joka tarjoaa eniten saa kolmen ruokalajin illallisen neljälle à la minä ja Dave, pomo maksaa ruoat. No joku paikallinen sitten tarjosi 58 puntaa siitä lystistä että me vähän kokkaillaan. Pääruoasta ei ole kuvaa, koska tarjoilemisella oli niin kiire ettei jäähdy ja tajuttiin vasta jälkeenpäin että kuvan ottaminen jäi. Että kuvat on vaan alku- ja jälkiruoista ja tietenkin epäloogisesti jälkiruoan kuva on ensimmäisenä:


Karamelisoitu, tähtianiksella maustettu päärynän puolikas, pähkinärouheessa "uitettu" vaniljajäätelö, toffeekastiketta ja kermaa. Namm...


Alkuruokana oli seesamin siemenissä paistettu tonnikala ja sweet&chilinuudeleita sekä mangokastiketta.

Muutama viikko sitten mun hyvä kaveri ja totaalinen pelle, Kaisu, oli käymässä ja kuvia piti ottaa, mutta tässä on koko viikon kuvasaldo:


Kaspa-chav <3


Kerkesin myös tyylikkäästi täyttämään 21. Niitä "juhlittiin" Daven, Kaisun ja Kaspan kanssa. Eli juotiin vähän vodkaa ja syötiin kakkua minkä Dave oli jostain hommannu.




Joo tiedän, kuvanlaatu on mitä parahin. Ei oo vaan kunnon kameraa käytettävissä ja mun puhelinki hajos että nyt on sitte mun vanha puhelin käytössä ja sillä kameralla mennään...

perjantai 9. syyskuuta 2011

Random päivitys

On ollu vähän hiljasta viime aikoina blogirintamalla, sen myönnän. Syynä on ihan yksinkertasesti se että mulla ei oo ollu puhtia yhtään mihinkään ylimääräseen. Jokusia viikkoja sitten elämä meni ihan totaalisesti raiteiltaan ja nyt sitä on yritetty saada takasin. Se vie piiiiiitkän aikaa, mut eiköhän tää tästä :)

No mitä tapahtui? Lyhykäisyydessään: me erottiin Daven kanssa tässä hiljattain. Kaikki energia on mennyt siihen, että mä jaksan mennä päivästä toiseen töihin ja niin paljon on järjesteltäviä asioita. Kaikki alkoi heinäkuussa kun yhden hämyisen ja kosteahkon illan päätteeksi monen mutkan kautta Dave suuteli Kaspan ex-tyttöystävää. Miekkosella tilillään jo valmiiksi samantapaisia juttuja (tosin kauan sitten tapahtuneita) ja nyt mulla meni se luottamus totaalisesti. En vaan osannut enää luottaa. Yritettiin jatkaa siitä huolimatta, haluttiin yrittää vielä kerran. Ei mennyt turhan kauaa kun Dave oli kiehnäämässä yhden tytön kainalossa jonka kanssa Kaspalla oli jotain vipinää. Siinä vaiheessa mä olin ihan valmis, mutta viimeinen niitti oli se kun Dave sai raivarit sen takia että eräänä iltana päätin viettää aikaa Kaspan tykönä kaverien kanssa. Illalla asia oli Davelle ok, mutta aamulla se ei enää ollutkaan vaan kuulemma mä petin häntä. Aijjaha?! No siitä tuli vuosisadan riita joka päättyi siihen että pakkasin tärkeimmät tavarani Daven ollessa töissä vielä samana iltana ja muutin Kaspalle. Oon nyt majaillut tässä parisen viikkoa ja vielä tulee olemaan pitkä rupeama ennen kuin pääsen kiinni omaan kämppään, sillä rahaa täytyy säästää ja paljon ja kaikkea tarvitsee ostaa.

Että siinä oli se stoori tiivistettynä. Mut kaikesta huolimatta oon tässä Kaspalla asuessani viettänyt aivan huikeeta aikaa. Ensimmäinen viikko meni nyyhkytellessä kaverien kainalossa, mut nyt osaan ottaa ilon irti, elämä voittaa ehkä sittenkin. Oikeestaan mun kaikki kaverit asuu tässä samalla kadulla, ihan naapurissa, niin meillä on ollut aika huikeeta aikaa. Roxie ja puolisonsa Deano asuu seinän takana, äitihahmo Jen asuu kadun toisella puolella tyttärensä Abbyn kanssa.... Mahtavaa! Ja tässä on vielä majaillut tyttöpariskunta Sarah ja Coral, mutta nyt näyttää siltä että ne on lähdössä. Rakastan sitä kun voi vaan mennä naapuriin kahville tai kattoon telkkaria ja jauhamaan paskaa ihan extempore, voi juosta tosta kadun yli pyjamassa istumaan iltaa. Ja toisinpäin. Joku saattaa randomisti puikahtaa ovelle ja ilmottaa et tulee nyt kahville tms. Ihan mahtavaa! Rakastan sitä :D Tavallaan kuitenkin tunnen syyllisyyttä Daven jättämisestä, sillä tiedän että sillä ei oo pahemmin kavereita näitten toilailujen jälkeen. Enkä mäkään oo kotona pitämässä sille seuraa. Mut sit yritän ajatella et itteeni varten mä täällä kai elän enkä ketään muuta ja mun ei tartte pysyä parisuhteessa, jossa en oo onnellinen, vaan sen takia että joku muu olis onnellinen vaikka ei edes kunnioita mua. Ei, se ei käy.

Yritän saada kohta jotain ihan kunnollistakin päivitystä aikaan kuvinen päivineen kunhan saan vähän elämää järjestykseen vielä. Koulu alkoi maanantaina ja tässä talossa tapahtuu aina jotain :)