The walking dead bites

Niin. Jos mua nyt voi eläväks kuolleeks sanoa. Ainakin siltä tuntuu joskus. No, joka tapauksessa purin ainakin. Davea siis. Dave sai tässä jokin aika sitten "mahtavan" ajatuksen. Se löysi netistä kuvan tatuoidusta zombin puremasta. Siinä on hampaanjäljet ja mustelmaa ja tulehtuneen näköstä ihoa ympärillä. Tottakai sellanen on isännän pakko saada! Ei muuta ko kuva printteristä ulos ja luottotatuoijalle. Tehdäkseen tatuoinnista mahdollisimman persoonallisen, Dave halus että ne on mun hampaanjäljet mitkä tatuointiin tulee. Olin vähän että wtf, mutta suostuin kumminkin. Oli sitten niiiin pirun outo fiilis olla tatuoijalla useemman ihmisen ympäröimänä ja purra jotakin olkapäähän mahdollisimman lujaa. :D Puremisen jälkeen tatuoija piirsi tussilla hampaanjäljet ihoon ennen kuin ne häviää ja siihen päälle sitten hakkasi kuvan. Että jos jonkun mielestä jonkun nimen tatuoiminen rakkaudentunnustuksena tuntuu vähän laimealta, niin tatuoikaa ihmeessä hampaanjäljet! Ei varmaan tuu kadulla vastaan samanlaista kuviota kovin usein. Otan kuvaa kyseisestä luomuksesta jossain vaiheessa kun se on parantunut, nyt se on aika rujonnäkönen.

Btw Walking dead on ihan mahtava sarja, kattomisen arvonen todellakin!

Meidän moottoripyörähaaveet on vähän vastatuulessa. Eihän kellään nyt sellasia rahoja taskussa oo mitä tarvittais korttiin ja pyörän ostoon (tai ei ainakaan mulla ole), joten mun pitäis ottaa lainaa sitä varten. Ei lainassa mitään vikaa ole, mutta ongelmana on sen saaminen. Ja se, että nimenomaan mun pitää ottaa se. Mun pyörä, mun laina. Mikään pankki ei tahdo hyväksyä lainahakemusta koska oon asunu maassa vasta 2 vuotta, pitäis olla vähintään 3. :/ Pitänee varmaan raahautua itse pankkiin kosiskelemaan pankinjohtajaa, hmmm.... Ei kiva.